“Sitä saat mitä mittaat” ei aivan pidä paikkaansa. Esimerkiksi talouskasvu on viime vuosina ollut tiukassa.

Mutta tietysti sanonta on osin totta. On vaikea tavoitella jotakin, jos sen toteutumista ei tavalla tai toisella seuraa ja arvioi. Luetuimpien lehtien pääkirjoitukset, television poliittiset keskusteluohjelmat ja taloustoimitusten pääuutiset ovat viime vuosina seuranneet ja analysoineet nimenomaan bruttokansantuotteen, työllisyysasteen ja julkisen velkasuhteen kehitystä. Nämä mittarit ovat valtion kasvustrategian ytimessä.

Valtion päätehtävänä on kuitenkin seuraavien 15–30 vuoden aikana vähentää ilmastopäästöjä radikaalisti ja kääntää luonnonvarojen kulutus laskuun niin, että kansalaisten mahdollisuudet hyvään elämään pikemminkin kasvavat kuin vähenevät. BIOS-tutkimusyksikkö on kutsunut tätä mittavaa tehtävää ekologiseksi jälleenrakennukseksi. Sen toteuttaminen vaatii kasvustrategian sijaan siirtymäpolitiikkaa, joka ohjaa yhteiskunnan pois nykyisistä fossiilisten polttoaineiden ja muiden luonnonvarojen liikakäyttöön nojaavista järjestelmistä ja rakentaa uutta tarkoituksenmukaista infrastruktuuria ja käytäntöjä hyvän ihmiselämän tueksi.

Kasvustrategialla on kaksi ongelmaa. Ensinnäkään ei ole empiiristä tutkimusnäyttöä kasvavasta taloudesta, joka olisi vähentänyt ilmastopäästöjä, luonnonvarojen kulutusta ja muuta painetta luonnonjärjestelmille – etenkään riittävän nopeasti, laajasti ja pysyvästi. Toiseksi kasvustrategia on talouden ja yhteiskunnan ohjaamisen kannalta heikko poliittinen kehys. Se ei systemaattisesti ohjaa talouden toimijoita tai toimialoja ekologisen jälleenrakennuksen mukaisesti oikeaan suuntaan. Kasvustrategia ei osoita, mitä konkreettisia asioita jälleenrakennuksessa tulisi saada aikaan, vaan se kannustaa lisäämään mitä tahansa tuotantoa ja kulutusta, sisällöstä ja vaikutuksista riippumatta.

Siirtymäpolitiikkaa ohjaa näkemys yhteiskunnan eri sektorien koordinoidusta ja yhtäaikaisesta muutoksesta. Käytännössä energian, asumisen, liikenteen ja ruoan infrastruktuuri ja käytännöt on uudistettava. Bruttokansantuotteen kasvu ei mittaa tässä tehtävässä onnistumista. Siksi siirtymäpolitiikka tarvitsee sille soveltuvat mittarit ja seurannan välineet.

BIOS:n kehittämä kojelauta tarjoaa kokonaisnäkymän siirtymäpolitiikan seurantaan ja arviointiin. Se kokoaa yhteen viisi ensiarvoisen tärkeää valtiotason mittaria: hiilitasapaino, luonnonvarojen kokonaiskäyttö, valtion maksukyky, yhteiskunnallinen resilienssi ja siirtymätyöllisyys. Tämä verkkosivusto keskittyy vain näihin mittareihin, mutta ekologisen jälleenrakennuksen ohjaus vaatii mittariston lisäksi myös suunnitelman Suomessa toteutettavista sektori- tai järjestelmäkohtaisista muutoksista seuraavien 15–30 vuoden aikana. Käytännössä tällainen suunnitelma voisi muodostaa pohjan vuoteen 2050 asti ulottuvalle uudelle teollisuuspolitiikalle.

Hiilitasapaino ja luonnonvarojen kokonaiskäyttö asettavat Suomelle kansallisen tason tavoitteet ilmastopäästöjen ja luonnonvarojen käytön vähentämiseksi tietyssä ajassa. Valtion maksukyky kuvaa rahataloudellisia edellytyksiä julkisten palveluiden ja investointien maksamiseksi ekologisen jälleenrakennuksen aikana ja sen jälkeen – ja irrottaa maksukyvyn bruttokansantuotteen kasvusta. Yhteiskunnallinen resilienssi osoittaa liikennevaloperiaatteella, kokevatko kansalaiset kaiken kaikkiaan olevansa samassa veneessä, kun Suomi toteuttaa ekologisesta jälleenrakennusta: vihreällä resilienssi on hyvällä tasolla, keltaisella koetusta oikeudenmukaisuudesta on syytä olla huolissaan ja punaisella ollaan vaarallisilla vesillä. Siirtymätyöllisyys näyttää sektorikohtaisesti, miten nykyinen työllisyystilanne vastaa ekologisen jälleenrakennuksen vaatimaa työllisyyttä.

Viidestä mittarista kaksi, hiilitasapaino ja luonnonvarojen kokonaiskäyttö, saavat datansa suoraan Tilastokeskuksen ylläpitämistä tilastoista. BIOS on rakentanut muut kolme mittaria osana monitieteistä tutkimusta ja kehitystyötä, useita tietolähteitä ja metodeja hyödyntäen. Taustatiedot löytyvät kunkin yksittäisen mittarin yhteydestä, ja olemme parhaillaan koostamassa tarkemmat menetelmätiedot tieteelliseksi työpaperiksi.

Tällä verkkosivulla kuvattu kojelauta esittelee idean ekologisen jälleenrakennuksen vaatimasta ohjaustyökalusta, ja yksittäiset mittarit ovat kehitysvaiheessa olevia työversioita. Kojelauta vaatii jatkokehitystä toimiakseen tositilanteessa valtionjohdon apuna. Ennen kuin kojelauta voidaan ottaa oikeasti käyttöön, sitä varten on virkatyönä luotava uusia tiedontuotannon prosesseja. Yksi kojelaudan kehitystyön tuloksista on, että olemme paikallistaneet, mitä siirtymäpolitiikan kannalta oleellista tietoa jo kerätään ja mitä tulisi jatkossa kerätä. Tämän verkkosivun mittarit eivät päivity automaattisesti (edellisen kerran mittariston näyttämät tiedot on päivitetty maaliskuussa 2021).